Olen lukenut kahdesti Kjell Westön kirjan Missä kuljimme kerran (ja kirjan Leijat Helsingin yllä kerran) ja se on ehkä mahtavin suomalainen kirja ikinä. Rakkauskertomus tälle kaupungille, joka on marraskuisen harmaa, kolkko ja loskainen lähes ympäri vuoden, jonka ihmiset (kuulemma) ovat ilkeitä ja itsekkäitä ja jolla on silti lämmin sydän. Rakastan Helsinkiä ja tulen aina rakastamaan. Nytkin, kun ulkona sataa vettä ja vilaus merestä on alakuloisen harmaa.

Nyt haastan itseni tekemään atc-kortit kaikkien seitsemän luvun/kirjan "nimestä"! Toki jos joku muukin inspiroituu niin olisi ihana nähdä jonkun muun oivalluksia tuosta kirjasta =) Aloitin keskeltä, kun tuli vesiväreillä läträttyä eilen ja tein tuollaisen "ryppypaperin" muun muassa. Siitä se lähti. Mukana kortissa on "symboleina" ainakin Ecun Pimeys, Allun kaipuu Nokan tähtikirkkaisiin öihin, Atti-parka joka joutui kylmään pohjolaan (taisi tosin olla jo kuollut 4. luvussa) ja Lucien tarinat Pariisista... Ehkä enemmänkin: en ole vain löytänyt niitä vielä!

Helsinkiläiset, jotka ette ole lukeneet tuota kirjaa: Hävetkää! Tai älkää hävetkö vaan lukekaa se =)